Sodan uhka keskeytti monet Vuoksenlaakson talousalueen kehittämistä koskevat suunnitelmat 1930-luvun lopulla, koska poliittiset jännitteet Suomen ja Neuvostoliiton välillä kiristyivät äärimmilleen. Vuoksen vesistöalueiden rannoille ryhdyttiin rakentamaan hyökkäysvaunuesteitä, piikkilankaesteitä sekä kenttävarustettuja asemia maanpuolustusta varten. Talvisota syttyi marraskuussa 1939.

Neuvostojoukot etenivät talvisodan rajujen taisteluiden aikana läntisellä Kannaksella aina Viipuriin asti. Vuoksen puolustuslinjat kuitenkin pitivät, mutta saavutetuista torjuntavoitoista huolimatta Suomen oli luovutettava lähes koko Vuoksenlaakso Neuvostoliiton hallintaan sotatoimien päätyttyä.

Talvisodan jälkeinen välirauhan aika jäi lyhyeksi, ja jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi kesällä 1941. Suomen armeija valtasi takaisin talvisodassa menetetyt alueet neuvostoarmeijan käydessä samaan aikaan sotaa saksalaisia vastaan useilla rintamilla. Suomalaisten eteneminen vanhojen valtakunnanrajojen yli pysähtyi vuoden 1941 lopulla, jonka jälkeen osa Karjalan kannaksen asukkaista palasi takaisin entisille asumuksilleen. Asemasotavaihe päättyi kesällä 1944 Neuvostoliiton aloittamaan suurhyökkäykseen, jota seuranneessa rauhansopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja vedettiin nykyiselle paikalle.