Sodan voittajaosapuolen sanelemat rauhanehdot olivat ankarat. Suomi velvoitettiin luovuttamaan talvisodassa menettämänsä alueet Neuvostoliitolle. Yhteensä luovutetut alueet käsittivät noin kymmenesosan Suomen pinta-alasta, ja alueilla asui noin 11 % silloisesta väkiluvusta. Lisäksi Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947 vahvistettujen ehtojen mukaisesti Suomen tuli maksaa mittavat sotakorvaukset Neuvostoliitolle.

Rauhansopimuksessa vahvistettujen rajalinjojen perusteella Suomen puoleinen Vuoksi supistui noin 15 kilometriin. Neuvostoliiton puoleiselle Vuokselle jäi lukuisia teollisuuslaitoksia sekä maa- ja metsätalousalueita. Myös Enson ja Rouhialan vesivoimalaitokset jäivät Neuvostoliiton puolelle. Suomen tärkeimpiin talousalueisiin kuulunut Vuoksen jokilaakso jakautui kahden valtion alueelle ja valtioiden välinen raja suljettiin.

Rajan takaista Vuoksen jokilaaksoa ryhdyttiin asuttamaan osaksi Neuvostoliittoa ja paikat saivat uudet, venäjänkieliset nimet. Jokilaakson asutusta, palveluita ja elinkeinotoimintaa keskitettiin Neuvostoliiton aikana taajamiin sekä kollektiivisten maataloustuotantotilojen ympärille. Suomen puoleisella Vuoksella puunjalostus- ja terästeollisuustaajamat lisäsivät tuotantoaan. Siirtoväen asuttaminen, sodan aiheuttamien vaurioiden korjaaminen ja sotakorvausten maksaminen olivat suuria haasteita.