Suomen ja Venäjän nykyinen raja sovittiin Moskovan rauhansopimuksessa toisen
maailmansodan päätyttyä. Raja kulkee aiempaa lännempänä ja se jakoi Vuoksen
kahden valtion alueelle. Nykyisin Vuoksi virtaa Suomen puolella noin
viidentoista kilometrin verran.
Koska raja-alue oli etenkin sodan jälkeen levoton, muodostettiin koko
itärajalle kolmen kilometrin levyinen rajavyöhyke. Luvattomia rajanylityksiä
sattui kuitenkin useasti puolin ja toisin, koska uuteen rajapaikkaan ei
tahdottu tottua. Rajakäytännöt tiukkenivat, kun Kaakkois-Suomen rajan
vartiointia ryhdyttiin organisoimaan uudelleen. Raja-alueen käytäntöjen
vakiintuessa 1950-luvun loppuun mennessä rajavyöhykettä kavennettiin
paikoitellen. Näin esimerkiksi osa rajan läheisyydessä sijainneista taloista
jäi rajavyöhykkeen ulkopuolelle, mikä helpotti huomattavasti asukkaiden
elämää. Rajavyöhykkeelle pääsee edelleen vain erityisluvalla, jota voi anoa
rajavartiostolta.
Pian
raja-alueen vakiintumisen jälkeen Vuokseen rakennettiin puomi, joka ylittää
joen kohdassa, josta rajavyöhyke alkaa. Tämä vastuupuomina tunnettu rakennelma
on itse asiassa kapea betonisilta, jota pitkin rajavartiosto voi ylittää
Vuoksen tarvittaessa kävellen. Betoninen silta on vain vähän vedenpinnan
yläpuolella. Vaikka vesi pystyy virtaamaan puomisillan alitse, sen
tarkoituksena on estää Suomen puolelta virtaavan materiaalin joutuminen
Venäjän puolelle. Aikoinaan 1950-luvulla ennen puomisillan rakentamista Suomen
puolelta heitettiin jokeen propagandalehtisiä, jotka virtasivat Venäjän
puolelle aiheuttaen toistuvasti selkkauksia rajalla. Nykyisin vastuupuomi
estää tehokkaasti lähinnä juurakoiden ja muun luonnonmateriaalin kulun rajan
ylitse.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja oli Imatran kohdalta pitkään
suljettu, mikä näkyi esimerkiksi Imatran ja Svetogorskin elämässä. Vaikka nämä
kaksi kaupunkia sijaitsevat vain parin kilometrin päässä toisistaan, ei niiden
asukkailla ollut käytännössä paljon kontakteja toisiinsa etenkään sotaa
seuranneina vuosikymmeninä. Tilanne muuttui huomattavasti Neuvostoliiton
hajoamisen jälkeen, jolloin myös rajan ylittäminen helpottui. Uusi
raja-asemarakennus saatiin Pelkolaan vuonna 1998.
Vuonna 2004 Suomen ja Venäjän välinen henkilöliikenne Kaakkois-Suomen
raja-asemien kautta oli 4 649 657 henkilöä, joista venäläisten osuus oli noin
3 000 000 henkilöä. Suosituin raja-asema oli Vaalimaa. Imatran raja-aseman
kautta kulkeva henkilöliikenne on myös vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna 2004
rajanylittäjiä oli noin 600 000. Luvattomien rajanylitysten määrä on ollut
viime vuosina hienoisessa nousussa.