Suomen ja Venäjän nykyinen raja sovittiin Moskovan rauhansopimuksessa toisen maailmansodan päätyttyä. Raja kulkee aiempaa lännempänä ja se jakoi Vuoksen kahden valtion alueelle. Nykyisin Vuoksi virtaa Suomen puolella noin viidentoista kilometrin verran.

Koska raja-alue oli etenkin sodan jälkeen levoton, muodostettiin koko itärajalle kolmen kilometrin levyinen rajavyöhyke. Luvattomia rajanylityksiä sattui kuitenkin useasti puolin ja toisin, koska uuteen rajapaikkaan ei tahdottu tottua. Rajakäytännöt tiukkenivat, kun Kaakkois-Suomen rajan vartiointia ryhdyttiin organisoimaan uudelleen. Raja-alueen käytäntöjen vakiintuessa 1950-luvun loppuun mennessä rajavyöhykettä kavennettiin paikoitellen. Näin esimerkiksi osa rajan läheisyydessä sijainneista taloista jäi rajavyöhykkeen ulkopuolelle, mikä helpotti huomattavasti asukkaiden elämää. Rajavyöhykkeelle pääsee edelleen vain erityisluvalla, jota voi anoa rajavartiostolta.

Pian raja-alueen vakiintumisen jälkeen Vuokseen rakennettiin puomi, joka ylittää joen kohdassa, josta rajavyöhyke alkaa. Tämä vastuupuomina tunnettu rakennelma on itse asiassa kapea betonisilta, jota pitkin rajavartiosto voi ylittää Vuoksen tarvittaessa kävellen. Betoninen silta on vain vähän vedenpinnan yläpuolella. Vaikka vesi pystyy virtaamaan puomisillan alitse, sen tarkoituksena on estää Suomen puolelta virtaavan materiaalin joutuminen Venäjän puolelle. Aikoinaan 1950-luvulla ennen puomisillan rakentamista Suomen puolelta heitettiin jokeen propagandalehtisiä, jotka virtasivat Venäjän puolelle aiheuttaen toistuvasti selkkauksia rajalla. Nykyisin vastuupuomi estää tehokkaasti lähinnä juurakoiden ja muun luonnonmateriaalin kulun rajan ylitse.

Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja oli Imatran kohdalta pitkään suljettu, mikä näkyi esimerkiksi Imatran ja Svetogorskin elämässä. Vaikka nämä kaksi kaupunkia sijaitsevat vain parin kilometrin päässä toisistaan, ei niiden asukkailla ollut käytännössä paljon kontakteja toisiinsa etenkään sotaa seuranneina vuosikymmeninä. Tilanne muuttui huomattavasti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, jolloin myös rajan ylittäminen helpottui. Uusi raja-asemarakennus saatiin Pelkolaan vuonna 1998.

Vuonna 2004 Suomen ja Venäjän välinen henkilöliikenne Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta oli 4 649 657 henkilöä, joista venäläisten osuus oli noin 3 000 000 henkilöä. Suosituin raja-asema oli Vaalimaa. Imatran raja-aseman kautta kulkeva henkilöliikenne on myös vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna 2004 rajanylittäjiä oli noin 600 000. Luvattomien rajanylitysten määrä on ollut viime vuosina hienoisessa nousussa.