Vuoksi haarautuu ennen Kiviniemeä kahteen eri suuntaan. Joen entinen lasku-uoma suuntautuu pohjoiseen kohti Käkisalmea ja nykyinen päälasku-uoma jatkaa virtaustaan itään.

Vuoksen nykyisen päälaskureitin muotoutuminen juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin Vuoksen vedenpintaa laskettiin jatkuvien tulvahaittojen torjumiseksi avaamalla vesistöalueita erottavia kannaksia. Suvantojärven ja Laatokan välisen maakannaksen murtuessa vuonna 1818 syntyi Taipaleenjoki, jota pitkin aiemmin Kiviniemen kautta Vuokseen laskeneen Suvantojärven vedet pääsivät virtaamaan Laatokkaan.

Suuret mullistukset jatkuivat, kun Kivinimen kannasta ryhdyttiin avaamaan vuonna 1856. Kannaksen avaaminen synnytti kivisen kosken Suvantojärven ja Vuoksen väliin, jossa oli ennen vain vaatimaton Vuokseen laskeva puro. Kosken puhkaistessa kannaksen Vuoksi pääsi virtamaan Suvantojärven kautta Laatokkaan. Samalla Vuoksen vedenpinta laski merkittävästi, ja Vuoksen jokilaaksossa paljastui noin 20 000 hehtaaria uutta viljelymaata. Tuolloin myös Käkisalmen haaran merkitys Vuoksen lasku-uomana alkoi tyrehtyä.

Kiviniemen kannakselle syntyneen kosken pituus on noin 880 metriä ja se on leveydeltään keskimäärin 80 metriä. Kosken putous vaihtelee vedenkorkeudesta riippuen 2,7 metristä 3,0 metriin.