Rouhialankosken alueelle kaavailtiin vesivoimalaa jo 1900-luvun alussa. Hankkeen ideoijana oli Tornator Oy:n toimitusjohtaja Eugen Wolff, joka suunnitteli toimittavansa Rouhialasta sähköä Pietarin kasvaville markkinoille. Suomen valtio ei kuitenkaan myöntänyt lupaa yksityisen voimalaitoksen rakentamiselle, sillä valtionyhtiöillä oli etuoikeus Vuoksen koskien vesivoiman hyödyntämiseen.

Lopulta Wolff myi koskiosuutensa yksityiselle yhtiöryhmittymälle, joka pyrki hankkimaan Vuoksesta lisäenergiaa teollisuuden tarpeisiin. Yhtiöryhmittymä laati uuden hakemuksen, jossa Vallinkoski, Räikkölänkoski ja Rouhiala yhdistettiin taloudellisesti mielekkään putouskorkeuden saavuttamiseksi. Viimein valtio myöntyi rakennusluvan antamiseen ja voimalaa ryhdyttiin rakentamaan.

Valmistuessaan vuonna 1937 Rouhialan voimalaitos oli heti Imatran voimalaitoksen jälkeen Suomen toiseksi suurin vesivoimalaitos. Sotien jälkeen se jäi Neuvostoliitolle.


Lue lisää..