Vanhin Suomesta löydetty esihistoriallinen esine on peräisin Vuoksen jokilaakson tuntumasta, Antrean ja Vuoksenrannan välimaastossa sijaitsevasta Korpilahden kylästä. Kyseessä on kivikautinen kalaverkko, jonka löysi suoniityllä ojaa kaivanut Antti Virolainen vuonna 1913. Hän keräsi kaivutyössä esille tulleita esineitä talteen ja näytti ne seuraavana kesänä paikalle saapuneelle rautakauden tutkijalle, Theodor Schvindtille. Kyse oli merkittävästä löydöstä.

Löytöpaikalla suoritettiin arkeologisia kaivauksia kivikaudentutkija Sakari Pälsin johdolla vuonna 1914. Paikalta kaivettiin esiin yli 100 esinettä, muun muassa kivisiä kirveenteriä, kvartsilla teritetty luukärki, luinen kourutaltta ja lukuisia luu- sekä sarviesineitä. Sensaatiomaisin löytö oli kuitenkin orgaanista materiaalia olevan kalaverkon jäänteet. Lisäksi kaivausalueelta löydettiin verkon painoja ja kaarnasta tehtyjä kohoja. Löydetty materiaali oli mielenkiintoinen yhdistelmä eri kulttuurien esineistöä.

Verkon jäännökset arvioitiin radiohiiliajoituksella noin 10 000 vuotta vanhoiksi. Verkon silmäkooksi arvioitiin puolestaan noin 6 cm. Verkolla oli luultavasti pyydetty kooltaan suurempaa kalaa kuten esimerkiksi lohta, lahnaa tai siikaa. Antrean verkkolöytöä pidettiin pitkään maailman vanhimpana kalaverkkona, mutta sittemmin 1980-luvulla Saksasta löydetty verkko ajoitettiin hyvin saman ikäiseksi.