Severin Falkman vieraili ensimmäisen kerran Imatralla yhdessä kuvanveistonopettajansa Carl Eneas Sjöstrandin kanssa vuonna 1857. He olivat kiinnostuneita kansantyypeistä, joita uskottiin löytyvän Karjalasta. Sjöstrand teki Imatra-aiheisen lyijykynäpiirroksen, mutta Falkmanin kaikki tuolla matkalla tekemät kuvat ovat kadonneet.

Pariisissa ja Roomassa viettämiensä vuosien jälkeen Falkman tuli uudelleen Vuoksen seudulle 1870-luvun lopulla. Häntä kiinnostivat erityisesti suomalaisuuteen ja kalevalaisuuteen liittyvät aiheet. Kiinnostuksen taustalla vaikutti halu kuvittaa Kalevala kansatieteellisin kuvin. Vuoksen rannoilta Falkman kirjoittikin löytäneensä ”paljon sitä vanhaa ja omituista kansan elämässä, joka miltei ehdottomasti saattaa katselijan ajatukset niihin hämäriin aikoihin, jolloin Kalevalan runot sepitettiin ja laulettiin.”

Falkman julkaisi osan piirustuksista omalla kustannuksellaan vuonna 1885 teoksessa ”I Östra Finland eli Itä-Suomessa”. Päiväkirjan muotoon kirjoitettu kirja sisältää sekä tekstiä että kuvia. Teoksen menekki jäi kuitenkin hyvin vähäiseksi.

Falkman ikuisti teoksissaan katoavaa kansanperinnettä. Hänen teoksensa ovat taidokkaasti piirrettyjä pieniä tutkielmia paikallisista kansantyypeistä, puvuista, rakennuksista ja maisemista. Vuonna 1882 Falkmanin Neitsytniemestä maalamassa maisemassa on nähtävissä suomalaisen ihannemaiseman piirteitä. Suuret kuuset hallitsevat kuvaa peittäen virtaavan veden ja kosken osittain varjoonsa. Teoksen katsoja puolestaan kurkistelee kuusten takana kohisevaa Vuoksea.